Töölö-Seura – Sällskapet Tölö ry:n muistutus Taivalsaaren asemakaavaehdotuksesta 10.9.2004
KAUPUNGINHALLITUKSELLE
Yleiskaava ja sen antamat lähtökohdat
Valtuuston viime vuoden lopulla hyväksymässä yleiskaavassa 2002 Taivalsaaren alue on merkitty virkistysalueeksi, kaupunkipuistoksi ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Sen ympärillä on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kokonaisuuksia, joiden huomioon ottaminen edellyttää tiettyjä rajoituksia. Taivalsaareen on osoitettu pieni rakentamisalue julkisille palveluille ja hallinnolle. Taivalsaareen ja Rajasaareen suunniteltu kerrosala oli yht. 30 000 krsm2, josta valtaosa sijoittui Rajasaareen. Rajasaaren väljyyden ja rakentamiseen paremmin sopivan ympäristön huomioon ottaen sinne voi sijoittaa rakennusmäärästä suurimman osan, n. 25 000 krsm2, jolloin Taivalsaaren osalle jää 5 000 krsm2.
Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä 26.11.2003 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan ponnen: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Hietalahden-Taivalsaaren yksityiskohtaisessa suunnittelussa edellytetään valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöarvojen, vesistönäkymien ja luonnonarvojen säilyttämistä. Alueen rakentaminen on suunniteltava pienimuotoiseksi ja maisemaa häiritsemättömäksi. Alueen toiminnot suunnitellaan siten, ettei liikennealueiden tarve ja varaukset nykyisestään kasva.”
Edellä esitetty yleiskaavan sisältämä rakennusoikeus ja yleiskaavan antama ohje ponsineen ei tue hotellirakentamista. Kolmikerroksisuus ja kolmen-neljän kerrostalon kokoinen rakennusmassa ja sen aiheuttamat toiminnot eivät ole pienimuotoista eivätkä häiriötöntä. Kaavaillun hotellin aiheuttama liikenne tulee vaatimaan lisäalueita ja tulee aiheuttamaan lisää liikenneturvattomuutta ja melua virkistysalueelle.
Aikaisemmat kannanotot
Töölö – Seura on useassa eri yhteydessä tuonut esiin alueen ympäristö- ja virkistysarvot. Seura järjesti alueella v.1997 katselmuksen, johon osallistui yleisten töiden lautakunnan jäseniä. Yhteenvetona todettiin alueen huono kunto. Seura lähetti 10.11.1997 kaupunginhallitukselle asiasta kirjeen, jossa kiirehdittiin asemakaavan laatimista yhteistyössä asukkaiden kanssa. Yllätyksenä Töölö – Seuralle tuli seuraava hanke, joka ei perustunut yhteistyöhön, vaan virkamiesten yksipuoliseen päätökseen. Ote Kuntoutusyhtymä – Rehab Groupin kirjeestä Helsingin kaupunginhallitukselle: ”SUUNNITTELUVARAUS Kuntoutusyhtymä- Rehab Group on tiedustellut kaupungilta tonttivaihtoehtoja kylpylähotellin sijoittamiseksi Helsingin alueelle. Kaupunkisuunnitteluviraston taholta on ehdotettu mahdollisena soveltuvana sijoituspaikkana Taivalsaaren niemenkärkeä Hietarannan vieressä (neuvottelu 17.8. 1998 Tuomas Rajajärvi, Pekka Pietarila, Pekka Niemi, Frank Schauman, Matti Takala). Suunniteltu alue on tällä hetkellä (asema)kaavassa yleistä puistoaluetta ja on käytännössä joutomaana. Kuntoutusyhtymä -Rehab Group Oy pyytääkin nyt kunnioittavasti, että kysymyksessä oleva alue varattaisiin Kuntoutusyhtymälle kylpylä- ja kongressihotellin suunnittelua ja jatkokehittelyä varten ja että kaupunki ryhtyisi toimenpiteisiin asemakaavan muuttamiseksi kylpylähotellikäyttöön.”
Kylpylähotelli-hanke tuli julkiseksi keväällä 2 000 ja aiheutti välittömästi jyrkkää vastustusta. Kansalaismielipide ei hyväksynyt riittämättömästi perusteltua ja paikalle liian suurta hotellihanketta. Töölö-Seura kokosi lähes 3 000 hanketta vastustavaa allekirjoitusta. Mielenkiinto ja tahto säilyttää alue asukkaille avoimena virkistysalueena on ollut vieläkin laajempi. Adressin saatesanoissa todettiin mm. rannan luonto- ja maisema-arvojen ainutlaatuisuus ja se, että asukkaille rantojen käyttö virkistykseen ja ulkoiluun on tärkeä hyvinvointitekijä. Mielipiteet luovutettiin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Rakel Hiltuselle.
Hietarannan ja Taivalsaaren nykykäyttö ja tilatarpeet
Hietaranta on kaupungin suosituin uimaranta. Kesällä 2003 siellä oli kävijöitä yli 500 000 ja sen käyttäjäkunta tarvitsee ehdottomasti lisää tilaa. Sen käyttäjäkunta on paljon lähikaupunginosia, jopa kaupunkiakin laajempi. Upeaa merellisen avaraa rantamaisemaa ja ympäristöä täydentää edullinen ilmansuunta. Kuitenkin hoitoa vaille jätetty ja suurelta osin yleisestä käytöstä pois rajattu Taivalsaaren alue on häirinnyt käyttäjiä. Tämän alueen saamista asukkaiden virkistyskäyttöön on toivottu jo vuosikausia. Kaavailtu hotellihanke tulisi merkittävällä tavalla sulkemaan ranta- ja vesimaiseman alueen virkistyskäyttäjiltä sekä lisäämään liikennettä. Hotellihankkeen vaarana on myös rannan privatisoituminen. Tarvitaan sen sijaan virkistysalueiden kunnostusta asukkaiden tarpeisiin ja rannan herkkään mittakaavaan sovitettua pienimuotoista rakentamista. Esimerkiksi: tiloja talviuintiin ja -kuntoiluun, venekerhoille, muuta liikuntaa ja virkistystä palvelemaan (esim. maauimala, erilaisia sauna-, kuntoilu- ja terveydenhoitotiloja, kahvila yms.).
Taivalsaaren asemakaavan muutoksen valmistelu
Taivalsaaren asemakaavan muutoksen käynnistyessä kaupunki ei ole järjestänyt vuorovaikutteista maankäyttö- ja rakennuslain mukaista tavoitekeskustelua. Töölö – Seuran mielestä olisi ollut uuden lain hengen mukaista, että käytännössä uudesta kaavahankkeesta olisi laadittu uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Myöhemmin Töölö-Seuralle toimitettiin korjattu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jota koskevat huomautukset toimitettiin kaupunkisuunnitteluvirastoon. Korjattu OAS olisi mielestämme pitänyt julkistaa ja avata mielipiteille normaalin menettelyn mukaisesti. Nyt korjattu suunnitelma tuli tiedoksi ilman vuorovaikutteista menettelyä.
Alue oli siis osana aikaisemmassa kaavahankkeessa, josta se poistettiin. Silloisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (23.5.2001) Töölö-Seura antoi liitteenä olevan mielipiteen 15.6.2001. Mielestämme osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli riittämätön ja mm. siinä esitettyä vaikutusten arviointia pidettiin puutteellisena. Virasto lupasi toimittaa Töölö-Seuralle mm. sen pyytämät ympäristöselvitykset, mutta niitä ei saatu.
Kylpylähotellin vaihtoehdoista ja vuorovaikutuksesta suunnittelussa
Viime vuosien aikana kylpylää on ehdotettu eri puolille kaupunkia. Samanaikaisesti kylpylöiden käyttöaste on alentunut ja tiloja on vajaakäytössä SITRA:n tekemän selvityksen mukaan. Koska rakennushankkeella ei ole tiedossa toteuttajaa eikä kaavalla ole kiirettä, voidaan todeta, että hotellin kaavoitukseen ja aiottuun arkkitehtikilpailuun varatut resurssit virasto voi suunnata esimerkiksi uusien asuntoalueiden suunnitteluun.
Yrityslähtöisissä hankkeissa, kuten Taivalsaaren kylpylähotellikin alunperin oli, on kaupunkisuunnitteluviraston ensin selvitettävä, tarvitaanko kyseistä toimintoa Helsingissä, ja jos tarvitaan niin selvittää riittävän laaja-alaisesti vaihtoehtoiset sijaintipaikat. Valtuuston hyväksymä yleiskaava 2002 luo selvitykselle erinomaisen pohjan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee määritellä, miten alueen tulevasta käytöstä ja suunnittelun tavoitteista keskustellaan. Tämä ei ole toteutunut. Sen sijaan on jatkuvasti tuotu esiin vain kaupunkisuunnitteluviraston tilaama kylpyläsuunnitelma eikä muita vaihtoehtoja, vaikka maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vaihtoehtojen vertailua.
Eri sijoitusvaihtoehtoja ei ole julkisesti selvitetty, esitelty eikä arvioitu. Parhaillaan kaavoitettavina olevat alueet kantakaupungissa tai itäisessä Helsingissä tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia parempaan kylpylähotellin sijoitukseen. Uusilla alueilla on mahdollisuus jo kaavoituksen alkuvaiheessa ottaa huomioon hotellin tarpeet, kun nyt sitä ollaan ahtamassa valmiiseen kaupunkirakenteeseen, jolloin vuosikymmenien kuluessa syntyneet kulttuuriarvot kärsivät eikä hankkeen toimivuuttakaan voida taata.
Alueen kulttuurihistorialliset arvot
Kun keskustellaan Hietaniemen-Taivallahden alueen kulttuurisista arvoista, lähtökohtana tulee olla ajatus kulttuuriperinnöstä yhteiskunnan voimavarana, resurssina, jota ei tule hävittää tai pilata. Kulttuuriperintö on kertynyt usean sukupolven toiminnan tuloksena. Siihen on kerrostunut kaupunkilaisyhteisöjen arvoja ja käytäntöjä pitkän aikajakson kuluessa. Tällainen kulttuuriperintö on moniulotteista sekä ajan suhteen, historiallisesti, että erilaisten kaupunkilaiskulttuurien suhteen. Hietaniemen uimaranta syntyi 1929 alkujaan hiekan varastointiin käytetyn alueen parantamisesta kaupunkilaisten virkistysalueeksi. Helsinkiin suunniteltuja vuoden 1940 Olympiakisoja varten rakennettiin Soutustadion, joka tuli tähän käyttöön vasta 1952. Sotien johdosta paikka sai uusia, kansallisia tehtäviä. Sankarihautausmaata oli tehty varaus jo vuonna 1939 ja Marsalkka Mannerheim haudattiin sinne 1951. Sankarihautausmaahan liittyvä sotaveteraanien alue otettiin käyttöön syksyllä 1992.
Meren läheisyys on Helsingille tyypillistä. Meri saarineen ja lahtineen kuuluu osana pääkaupunkiimme. Kaupungin identiteetti on rakentunut myös mereltä päin hahmotettavaan kaupunkikuvaan. Helsingin rantaviivaan on kuitenkin aikaisemmin suhtauduttu ehtymättömänä raaka-aineena. Teollistumisen alkuaikoina kun kaupunki oli pieni ja vesiyhteys tuotantolaitoksille tärkeä, rannalle rakentaminen oli tavallista, mutta silloinkin kaupunkilaisten yhteyttä mereen pidettiin arvokkaana ja kaupunkikuvalle tärkeänä. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1992 merellinen Helsinki valittiin yhdeksi maamme kansallismaisemista. Perusteluissa todettiin mm., että kansallismaisemilla on voimakas symboliarvo ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa ja luontokuvassa. Lapinlahden- Hietaniemen alue kuuluu myös Museoviraston ja Ympäristöministeriön vuonna 1993 valitsemiin valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin. Ranta-alue Meilahdesta Lapinlahteen sisältää jatkuvana nauhana valtakunnallisesti merkittäviä kohteita.
Kulttuuriympäristöä koskevien muutosten arviointi
Hietaniemen-Taivallahden alue on helsinkiläistä ja töölöläistä kulttuuriperintöämme. Taivallahden kylpylähotellisuunnitelmaan liittyvään asemakaavaehdotukseen tulisi jo Maankäyttö- ja rakennuslain mukaankin sisältyä hankkeen ympäristövaikutusten selvittämistä myös kulttuuristen arvojen suhteen. Paikka kuuluu osana Suomen kansallismaisemaan ja se on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. On surullista, jos tonttia käsitellään ikään kuin se olisi tavallista rakennusmaata, jota myydään ja ostetaan markkinakäyrien vaihdellessa.
Vaikutusten arvioinnissa oleellista on myös se, miten alue rajataan. Suppea rajaus hotellitonttiin ja sen välittömään lähialueeseen jättää ulkopuolelle oleellisimman: merkittävimmät kulttuurihistorialliset ja valtakunnalliset ulottuvuudet. Hotellihankkeen vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan myös todellisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.
Eri asiantuntijatahojen jo aikaisemmin suorittamia tutkimuksia on syytä käyttää hyväksi; näihin kuuluvat mm. Museovirasto, Ympäristöministeriö, Helsingin kaupunginmuseo ja yliopistot. Tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi: Millainen historiallinen kehitys on ollut ko. alueelle ominaista? Mikä on kulttuuriympäristön merkitys eri kaupunkilaisyhteisöille? Millainen kulttuuriympäristöprofiili alueella on? Mikä on kulttuuristen arvojen herkkyys ja haavoittuvuus muutoksille?
Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan aluetta koskevat selvitykset on tehtävä siten, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset mm. (MRA 1§) – maa-ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon – luonnonvaroihin – alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikenteeseen – kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön
Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit on pyydettäessä toimitettava osallisille ja niiden tulee olla käytettävissä jo asemakaavan luonnosvaiheessa. Selvitettävä mm. lisääntyvän liikenteen tuomat haitat ja rakentamisen maisemaa muuttavat tekijät. Lähellä sijaitseva ravintola ”Mestaritalli” on hyvä esimerkki ympäristön arvoja kunnioittavasta ja niihin sopeutuvasta rakentamisesta. Rakennus on yksikerroksinen. Taivalsaaren avoin rantamaisema ei salli raskasta ja massiivista rakentamista.
Tori ja kahvila-aihe kaavaehdotuksessa
Alueen tilasommittelu nojaa nykyisin luonnonmuotoihin, historiallisiin aikaisemman maankäytön jälkiin ja 1930-luvulta peräisin olevaan Hesperian puiston länsipään sommitelmaan. Suorakulmainen toriaihe sopii tähän huonosti. Torin tarpeellisuus erilaisten tuotteiden myyntipaikkana on kannattavuudeltaan kyseenalainen. Tori-idea ja siihen liittyvä kahvila tulisi harkita uudelleen ja esittää niillekin vaihtoehtoja.
Liikennejärjestelyt
Hotelli- ja kylpylätoiminta tulevat väistämättä aiheuttamaan alueella ja sen lähistöllä huomattavaa liikenteen kasvua ja väylien sekä paikoitustilan tarvetta. Jo nykyisin kadunvarsipaikoitus on ylikuormittunut, joten sen varaan ei voi uusia paikoituspaikkoja sijoittaa. Liikenteen ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Jotta Hietaniemenkadun ja uimaranta-alueen rauha ei täysin tuhoutuisi, tulee selvittää vanhan pukusuojapaviljongin ja uimarannan itäpuolella kulkevan kadun muuttamista joukkoliikenne- ja kevyenliikenteen väyläksi. Rakennusoikeus Hotellihuoneet ja niitä vastaava kolmeen kerrokseen sijoittuva kerrosala (8 000 krsm2) on poistettava suunnitelmasta. Kylpylätoiminnalle esitetty kerrosala, johon sisältyy ravintola- ja keittiötilat on n. 5 000 krsm2. Normaali töölöläinen kerrostalo tai esim. Lönkan Töölönkirkon takana on samankokoinen eli 5 000 krsm2. Tämän tulisi olla alueen rakentamisen ehdoton yläraja.
Vasta vuorovaikutteisesti käydyn tavoitekeskustelun jälkeen voidaan päättää suunnittelun reunaehdoista ja niiden sallimista tavoitteista. Hotellia ei tule kaavoittaa pilaamaan rantaa ja vesimaisemaa eikä myöskään aiheuttamaan lisää liikennettä. Sen sijaan tarvitaan asukkaille yhteisiä kokoontumispaikkoja, kuten esim tiloja avantouimareille, venekerhoille, muuta liikuntaa ja virkistystä palvelevia tiloja, kuten maauimala, erilaisia saunatiloja, kunto – ja hierontatiloja, kahvila ym, talvikuntoilupalvelut, tiloja pienimuotoista kulttuuritoimintaa varten, tiloja erilaisille pienyrittäjille, vanhuksille, lapsille ja nuorille. Ranta on varattava kaupunkilaisten vapaaseen käyttöön. Töölö-Seura esittää että hotellisiipi ja -huoneet (n. 150 kpl) poistetaan suunnitelmasta.
Pyydämme, että oheiseen muistutukseemme vastataan kirjallisesti perusteluineen.
Helsingissä, 10. syyskuuta, 2004
Töölö – Seura – Sällskapet Tölö ry
Pekka Airaksinen,
puheenjohtaja
Cygnaeuksenkatu 8 D 33
00100 Helsinki
Liisa Tarjanne,
varapuheenjohtaja