Mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta 2/2004

0
778

Töölö – Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta 16.2.2004
 
HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTO

 
Töölö – Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta
 
Nervanderin puistikon ympäristö Etu Töölön kaupunginosa on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Se rakennettiin ensimmäisen Suomessa järjestetyn asemakaavakilpailun tuloksena. Suunnittelun ideana oli itävaltalaisen arkkitehdin Camillo Sitte´n kaupunkisuunnittelun periaatteet, jotka korostivat vaihtelevia ja yllätyksellisiä näkymiä sekä rajattuja katu-, aukio- ja puistotiloja. Etu – Töölön samanaikaisesti ja tehokkaasti rakennetut umpikorttelit luovat arvostettuja katunäkymiä, joiden varrella olevat rakennukset on pyritty hoitamaan niiden kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot säilyttäen.

Töölön viheraluesuunnitelma

Yleisten töiden lautakunnan vuonna 2002 hyväksymässä Töölön viheraluesuunnitelmassa todetaan puistojen ja erityisesti Nervanderin puistikon peruskorjauksen tarve kiireellisenä. Julkaisussa todetaan mm. että Töölössä on viheralueita käyttäjämääräänsä nähden vähän, asukasta kohti Etu-Töölössä 18,7 m2 ja Taka-Töölössä 35,0m2, koko kaupungissa 102,3 m2. Etu – Töölön alueella on lukuisia julkisia rakennuksia ja nähtävyyksiä, jotka houkuttelevat paljon kävijöitä. Nämäkin käyttäisivät mielellään paikallisten asukkaiden ohella puistoja hyväkseen.

Nervanderin puistikosta on todettu sen puutteet, kuten vähäiset istutukset, rumat aidat, huono valaistus, epäsiisti muuntamo ja kehnosti suunniteltu käynti liikenteen ohjaustiloihin, joiden tuuletus on häiritsevän äänekäs. Tavoitteissa esitetään pikaista peruskorjausta ja todetaan, että puiston on korkeuseroistaan huolimatta oltava vetovoimainen ja viihtyisä.

Asukkaiden odotukset

Lähiympäristön asukkaat vastasivat viraston kyselyyn ehdottaen erilaisia kohennustoimia puiston viihtyisyyden ja käytön lisäämiseksi. Nykyisessä tilassaan puisto on epäviihtyisä. Erityisesti toivottiin penkkien ja kukkaistutusten lisäämistä. Myös suihkulähde ja muistomerkki J.J.Nervanderille oli esillä. Viimeksi mainitulla haluttiin korostaa paikan kulttuurihistoriallista merkitystä itsenäisen Suomen luomisesta sen ensimmäisiin vuosikymmeniin. Samaan aihepiiriin viittaa myös alueen katujen nimistö.

Puiston halki kulkee vilkas turistireitti Kansallismuseolta kaupungin ykkösnähtävyydelle Temppeliaukion kirkolle ja myös turistit arvostaisivat hoidettua levähdyspaikkaa.

Mielipide esillä olleesta yleissuunnitelmasta

Nähtävillä olevaa yleissuunnitelmaa on Töölö – Seuran mielestä vielä tutkittava ja kehitettävä. Nyt se ei toteuta vihersuunnitelman tavoitteita. Koirapuiston siirto kalliolta alas hiekkakentälle on huono ratkaisu. Yleisötilaisuudessa 5.2.2004 esitettiin vain tämä yksi vaihtoehto eikä eri tyyppisiä luonnoksia, joten asukkailta oli etukäteen evätty todellinen vaikutusmahdollisuus omassa tärkeässä asiassaan. Kuitenkin selvästi yli 80 % kyselyyn vastaajista tyrmäsi ajatuksen koirapuiston siirtämisestä hiekkakentälle. Miten tällainen menettely vastaa hyvän hallintokäytännön edellyttämää asukkaiden mielipiteen kuulemista?

Alueen kaupunkikuva ja kulttuurihistoriallinen merkitys on otettava lähtökohdaksi. Vanhaa suunnitelmaa 1930-luvulta, missä puiston pohjoispää muodostaa ehjän yhtenäisen tilan, tulisi noudattaa. Sitä rajaavat kallioseinämät, kivimuurit ja nyt jo komeaksi kasvanut puurivistö. Tätä selkeätä, ympäröivien rakennusten arkkitehtuuriin liittyvää tilasuunnittelua ei sovi tuhota nykyiselläänkin pientä puistoaluetta jakamalla ja karsinoimalla vapaata kenttää koirapuistoksi. Puiston pohjoispää on aurinkoisin ja suojaisin ja siksi sopivin paikka asukkaiden istuskeluun. Koska puiston nykyinen kunto on surkea, ei siinä oleskella ja sen tähden nykykäyttöä kuvaavissa vastauksissa tämä käyttö jäi vähemmälle. Asukkaat odottavat kuitenkin juuri tasaisen alueen kunnostusta.

Koira-aitaukset

Töölön viheraluesuunnitelman alueella on neljä koirien vapaaseen ulkoilutukseen tarkoitettua aidattua aluetta. Yksi niistä sijaitsee Nervanderin puistikon eteläisellä kalliokumpareella. Paikkaa pidetään ongelmallisena. Muut sijaitsevat asuntoalueista syrjässä suurempiin puistoalueisiin liittyen. Yleisenä tavoitteena on ollut koirapuiston sijoittaminen niin, että se sijaitsee 1,9 km säteen sisäpuolella. Etu – Töölöstä on tällä etäisyydellä käytettävissä sekä Hesperian kadun länsipään että idässä Linnunlaulun koirapuistot. Mikäli esillä olevalle alueelle halutaan koirapuisto, ehdotamme siihen tarkoitukseen Museon puistoa, Dagmarin-, Töölön-, Museo- ja Cygnaeuksenkadun rajoittamaa aluetta. Sen pinta-ala on lähes kaksinkertainen Nervanderin puistoon verrattuna. Se sopisi tutkittavaksi uudeksi sijoituspaikaksi. Vaikka sielläkin on monia ongelmia ratkaistavana, kyseessä ei kuitenkaan ole vanha ja valmiiksi suunniteltu ja toteutettu arkkitehtoninen tilaratkaisu niin kuin Nervanderin puistikossa. Jos Museopuistoon on vaikea sijoittaa täysimittaista aitausta, voitaneen harkita vähemmän tilaa vievää pienten koirien puistoa. Isojen koirien käyttöön on riittävän lähellä sijaitsevat puistot Hesperiankadun päässä ja Linnunlaulussa. Myös Rajasaaressa on käytettävissä laaja koirapuisto.

Yhteenveto

Katsomme että · ylläkuvattuja, perusteltuja kaupunkikuvallisia periaatteita tulisi suunnittelussa noudattaa · puistikossa tarvitaan tilaa lasten pallopeleille, vapaaseen leikkiin ja juoksuun sekä muuhun liikuntaan. Aikuisille, erityisesti eläkeläisille tarvitaan puistopenkkejä ja istutuksia. · Sekä kyselyssä että asukkaiden tiedotustilaisuudesta tuli erittäin selvästi esille se asukkaiden mielipide, että suunnitelmassa ehdotettu paikka koirapuistolle hiekkakentällä on täysin väärä. · Koko suunnitelman teossa on jätetty täysin huomioimatta lähiasukkaiden mielipiteet. Näin ei voi toimia, vaan koira-aitauksen sijoittamiseksi on etsittävä kaikkia osapuolia tyydyttävä vaihtoehto.

Helsingissä 16. helmikuuta 2004

Töölö – Seura – Sällskapet Tölö ry

Pekka Airaksinen;
Puheenjohtaja
Cygnaeuksenkatu 8 D 33
00100 Helsinki

Liisa Tarjanne, varapuheenjohtaja