Kaupunkisuunnitteluvirastolle 28.10.2004
Suunnittelun kohde
Töölön tori ja suunnittelun kohteena oleva puisto- ja julkisenrakennuksen kortteli on Taka-Töölön keskeisin ja vaikuttavin kaupunkikuvallinen elementti. Arvokas muotopuutarhamallinen puisto sekä monille töölöläisille historiallisesti ja symboliarvoiltaan merkittävä kotikirkko, Töölön kirkko, ovat Taka-Töölön identiteetin kulmakiviä. Alkuperäisessä asemakaavassa ollut julkisen rakennuksen tontti Topeliuksen ja Sandelsinkadun kulmauksessa ei aikanaan toteutunut kaavan laatijan suunnittelemalla tavalla. Myöhemmin 1950-luvulla rakennettu koulu siirrettiin katulinjasta tontin pohjoisreunaan häiritsevän lähelle kirkkorakennusta. Näin saatiin koululle valoisa pihamaa, mutta menetettiin kaupunkikuvallinen eheys. Töölöntorilta idästä katsoen ja viereisiltä kaduilta nähtynä koulun ”takapiha” on arvokkaaseen ympäristöön sopimaton näkymä. Nyt käynnistyneen suunnitteluhankkeen kohdalla on tarkasteltava, voidaanko uudisrakennuksella todella kohentaa kaupunkikuvaa.
Suunnittelun tavoite
Uudisrakennuksen koko on mittava, yli 60% nykyisestä koulurakennuksesta. Mielestämme rakennusoikeuden lisäys on niin suuri, että se aiheuttaa suunnittelullisia ja kaupunkikuvallisia ongelmia. Onko perusteltua ryhtyä näin suureen rakennusoikeuden lisäämiseen kaupungin tontilla? Aiheuttaisiko hanke toteutuessaan naapurustossa laajemmaltikin paineita rakennusoikuksien kasvattamiseen? Mitä hanke toteutuessaan aiheuttaisi alueen toimivuudelle? Kysymykset vaativat tonttia laajemman alueen eli vähintään koko toriympäristöä koskevaa selvittämistä. Kaupunginmuseon mielipide sekä sen perustelut mm. kaupunkikuvan suhteen olisi tiedotettava kaikille osallisille. Pyydämme saada kyseisen mielipiteen pian käyttöömme. Töölö – Seuran mielestä on mahdollista rakentaa lisää kyseiselle tontille, mikäli tavoitteena on toteuttaa alkuperäisen asemakaavan umpikortteliajatus ympäristön korttelirakenteen mukaiseksi ja siten kaupunkikuvaa täydentäväksi. Kun tontille on jo rakennettu melkoinen koulurakennus, on lisärakentamisen jäätävä selvästi sitä pienemmäksi. Metron sisäänkäyntivaraus on mielestämme hyvä ja tarpeellinen.
Kulttuurikeskus ja auditorio
Kilpailuvaiheessa korostettiin suunnitteluhankkeen kulttuurikeskusluonnetta, mikä nyt näyttää jäävän taka-alalle. Koska naapurikiinteistössä on hyvin säilytetty ja kulttuurihistoriallisesti arvokas auditoriotila, olisi järkevää sekä taloudellisesti että kestävän kehityksen näkökulmasta selvittää sen käyttöönoton mahdollisuuksia ennen sitoutumista uuden auditorion suunnitteluun. Luopumalla auditorion rakentamisesta tilaohjelma saataisiin pienenemään yli 500 krsm2. Muutoinkin tilaohjelma vaatii kriittistä tarkastelua ja pienentämistä.
Kaupunkikuva
Alkuperäisen asemakaavan ja sen aikaisen kaupunkisuunnittelun mukaisesti julkisen rakennuksen kadun puoli oli pääjulkisivu, jota korostettiin erilaisin sisäänkäynti – ja porrasaihein. Mielestämme tulevan rakentamisen tulisi noudattaa näitä periaatteita. Rakennukselta tulee edellyttää sellaista hahmoa ja pintakäsittelyä, että se sopii Töölön torin pääakselin päätteeksi ja vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle asetettavia vaatimuksia. Töölön torin ja kirkon välinen kaupunkikuvallinen näköyhteys sekä toiminnallinen jalankulkuyhteys toimivat tällä hetkellä erittäin huonosti. Asemakaavamuutostyössä nämä epäkohdat tulee huomioida ja parantaa lähiympäristön kokonaistoimivuuden ja kaupunkikuvan kannalta. On ensiarvoisen tärkeää, että uusi rakennus ei turmele läntisestä ilmansuunnasta torille tulevaa iltapäivävaloisuutta. Rakennuksen liittymistä katutilaan tulee pehmentää istutuksilla ja näin nivoa se upeaan puistokortteliin kuuluvaksi. Lehmukset on säästettävä ja lisää vihermassaa tuotava alueelle pienilmaston parantamiseksi.
Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen
Osallisten tulee uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaan voida vaikuttaa myös tavoitteenasetteluun. Mielestämme arkkitehtuurikilpailu olisi pitänyt järjestää vasta osallisten kuulemisen jälkeen ja tilaohjelmaltaan vapaampana. Näin merkittävästä hankkeesta olisi pitänyt järjestää oma keskustelu- ja tiedotustilaisuus asukkaille ajoissa, ennen arkkitehtuurikilpailun käynnistämistä. Nyt (ja jatkossa) vedotaan viiden arvostetun kilpailuun osallistuneen työhön, mutta heitä sitoo jo annettu huoneohjelma, johon osalliset eivät puolestaan ole lainkaan päässeet vaikuttamaan. Asian ratkaiseminen suunnittelukilpailulla ei ole uuden lain hengen mukaista ja mielestämme kaupungin on muutettava käytäntöä nykyisen lain tavoitteet paremmin huomioon ottavaksi. Ohjelmasta ei myöskään selviä riittävän tarkasti vaikutusten arvioinnin laajuus ja tapa, miten se tehdään sekä se, ketkä sen tekevät ja miten vuorovaikutteisuus on arvioinnissa järjestetty. Tämä on selvä puute, mikä on korjattava ja esitettävä osallisille. Selvitysalue on rajattava kartalle, jotta voidaan arvioida, onko alue riittävä mm. kaupunkikuvaa koskevien muutosten arviointiin. Myös liikenteelliset muutokset on arvioitava ja esitettävä (mm. uudisrakennuksen vaatima autopaikkatarve). Töölöä rasittavaa läpikulkuliikennettä on vähennettävä. Riittävä asukaspaikoitus tulisi varmistaa. Töölön metrolinjan rakentaminen vaikuttaisi ongelmaa pienentävästi. Kaavamuutoksen aiheuttamat sosiaaliset vaikutukset on myös selvitettävä. Uudisrakennukseen olisi suotavaa saada ”asukastalo”-tyyppisiä tiloja, joita kaupunki voisi tarjota mm. kaupunginosa- ja muiden alueella toimivien yhdistysten käyttöön. Tällaiset tilat puuttuvat Töölöstä. Haluamme myös perehtyä yleiskaava 1992:ssa sekä 2002:ssa tehtyihin ympäristöarvoja koskeviin perusselvityksiin ja analysointeihin, joiden perusteella alue on arvotettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi. Perusselvitysten ja analysointien tulisi olla alusta alkaen osallisten käytössä, jotta voimme seurata ja valvoa, ettei kaavamuutos näitä arvoja tuhoa. Yleiskaavassa esitettyjen arvojen lisäksi alueella saattaa olla myös paikallisia, asukkaille merkittäviä arvoja, jotka nekin tulee ottaa suunnittelussa huomioon.
Arviointisuunnitelman sisältö
Arviointisuunnitelma sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kohteen merkittävyyttä ajatellen esitetty erittäin niukasti ja puutteellisesti. Esitimme osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa mielipiteessä 15.11.2002, että kaupunkisuunnitteluvirasto olisi järjestänyt julkisen vuorovaikutteisen keskustelutilaisuuden osallisille ja alueen asukkaille heti suunnittelukilpailun ratkettua ja ennen lautakunnan käsittelyä. Tällöin nyt kirjatut mielipiteet olisivat jo aikaisemmin olleet suunnittelussa käytettävissä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kaupunkisuunnitteluviraston tulee tarkentaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, vaikutusten arviointialueen rajaamista, arviointimenettelyn tapaa, aikataulua, dokumentointia ja vuorovaikutteisuutta. Töölö – Seura lähettää mielipiteensä asian tietoon saattamiseksi Uudenmaan ympäristökeskukselle.
Töölö-Seura pyytää kirjallista vastausta tähän mielipiteeseen.
Helsingissä, lokakuun 28. pnä 2004
Pekka Airaksinen,
Puheenjohtaja
Cygnaeuksenkatu 8 D 33
00100 Helsinki
Liisa Tarjanne,
varapuheenjohtaja
Tiedoksi: Uudenmaan Ympäristökeskus