Töölö-Seura teki 7.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselle esityksen, että ns. Lallukan taiteilijakodin rakennus suojeltaisiin rakennussuojelulailla ja määrättäisiin välittömästi totaaliseen toimenpidekieltoon.
Perusteluina rakennuksen suojelemiseksi rakennussuojelulain mukaan Töölö-Seura esitti mm. seuraavaa:
– Etu-Töölön kaupunginosa on kokonaisuutena valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jota koskee valtioneuvoston päätös 30.11.2000.Tämä merkitsee sitä, että kaupunkikuvallisilla perusteilla ja asemakaavamääräyksillä ei voida riittävällä varmuudella vaalia kyseessä olevan rakennuksen ulko- ja sisäpuolisia arvoja, vaan suojelun turvaamiseksi tarvitaan rakennussuojelulakia.
– Rakennus omaa poikkeuksellisen huomattavaa valtakunnallista merkitystä, erityispiirteitä ja arvoja. Kyseessä on kulttuurihistoriallinen rakennus.
– Rakennus on rakennustaiteellisesti merkittävä ja ainutlaatuinen. Vuonna 1933 valmistuneen funkistalon suunnitteli arkkitehti Gösta Juslén. Rakennus edustaa puhdasta funktionaalista tyyliä ja on suunniteltu huolellisesti pieniä yksityiskohtia myöten.
Uudenmaan ympäristökeskus
Uudenmaan ympäristökeskus asetti Lallukan rakennuksen toimenpidekieltoon 10.11.2008 todeten ratkaisussaan mm. seuraavaa:
– Koska kysymyksessä saattaa olla rakennussuojelulaissa tarkoitettu rakennus, kieltää ympäristökeskus ryhtymästä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka vaarantavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Toimenpidekielto koskee erityisesti talon sisätiloja ja kiinteää sisustusta, mutta rakennusta muutoinkin. (Sovelletut oikeusohjeet: Rakennussuojelulaki 3 § 2 mom.; 9 §)
Helsingin kaupungin rakennuslautakunnalle antamassaan lausunnossa (18.11.2008) Uudenmaan ympäristökeskus täsmentää toimenpidekiellon sisältöä:
Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto 18.11.2008
Dnro UUS-2008-L-1022-272
Juho ja Maria Lallukan taiteilijakoti; rakennussuojeluesitykseen
liittyvä toimenpidekielto; lausunto
Uudenmaan ympäristökeskus on 10.11.2008 antanut Juho ja Maria Lallukan omistamaa 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) korttelissa 448 tontilla 14 sijaitsevaa Taitelijakotia koskevanTöölö-seura-Sällskapet Tölö ry:n rakennussuojeluesitykseen liittyen rakennussuojelulain 9 §:n
mukaisen väliaikaisen toimenpidekiellon. Toimenpidekiellon mukaan ovat sellaiset toimenpiteet kiellettyjä, jotka vaarantavat rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Pyydettynä lausuntona vaarantavista toimenpiteistä ympäristökeskus esittää seuraavaa.
Rakennuksessa suoritettiin tarkastus 17.11.2008, joka koski käynnissä olevia korjaustöitä rakennuksessa. Tarkastukseen osallistuivat Museoviraston edustajana yliarkkitehti Martti Jokinen, ympäristökeskuksesta ylitarkastaja Heikki Kurki ja Isännöitsijäkonttori Oy:stä isännöitsijä Juha
Lundén. Tarkastettiin seuraavat kohteet:
– ravintolakeittiön korjaus
– yhden huoneiston pintaremontti
– yhden huoneiston vesivauriokorjaus
– lisäksi todettiin, että yhden huoneiston jakamista koskeva
tilanne oli tarkastettu jo 12.8. käydyssä neuvottelussa
Tarkastuksen johtopäätös oli, että näitä käynnissä olevia korjaustöitä saa jatkaa toimenpidekiellosta huolimatta. Museovirasto antaa asiasta joitakin yksityiskohtia täsmentävän lausunnon. Perusteena on, että toimenpiteet ovat pääosin välttämättömiä eikä toimenpiteiden jatkamisella vaaranneta rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa.
Uusista toimenpiteistä tulee neuvotella Museoviraston tai Helsingin kaupunginmuseon kanssa ennen töiden aloittamista ja saada toimenpiteille museoviranomaisen hyväksyntä.
Ympäristökeskus pyrkii tekemään suojeluesityksestä päätöksen mahdollisuuksien mukaan kiireellisessä järjestyksessä.
Helsingin kaupunginmuseon lausunto
Helsingin kaupunginmuseo on antanut asiasta seuraavan lausunnon:
Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 2008 – 2386 / 582
JUHO JA MARIA LALLUKAN TAITEILIJAKODIN, APOLLONKATU 13 (ETU-TÖÖLÖ 13/48/14) SUOJELUESITYS RAKENNUSSUOJELULAIN NOJALLA
Museo 2008-228
Töölö-seura – Sällskapet Tölö ry on tehnyt esityksen Juho ja Maria Lallukan taiteilijakodin suojelemiseksi rakennussuojelulain nojalla 7.11.2008.
Lallukan taiteilijakodin rakennutti viipurilaisen liikemiehen, kauppaneuvos Juho Lallukan ja hänen vaimonsa Marian perustama säätiö. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Etu-Töölöstä. Taiteilijakodista järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 1931 (Arkitekten 1931, ss. 58-63). Kilpailussa kolmannen palkinnon ehdotuksellaan ”Des Pudels Kern” saanut arkkitehti Gösta Juslén valittiin suunnittelijaksi. Rakennus valmistui 1933.
Funktionalistinen, pohjakaavaltaan H-kirjaimen muotoinen rakennus sijoittui Eteläisen Hesperiankadun ja sitä 11 metriä korkeammalla olevan Apollonkadun väliselle tontille. Kadunvarsirakennuksia yhdistävä väliosa jakoi tontin keskiosan kahteen pihaan. Rakennuksessa oli alkuaan 45 taiteilija-asuntoa, joista 20 oli erityisesti kuvataiteilijoille suunniteltuja teljeehuoneistoja. Rakennuksessa oli myös komeita aulatiloja ja edustavia porrashuoneita sekä yhteisiä tiloja, kuten
kokoussali.
Rakennuksen Hesperiankadun puoleinen, suhteiltaan kaunis, funktionalistinen julkisivu erottuu pitkässä asuintalojen rivistössä mm. puolipyöreiden yksityiskohdiltaan huolellisesti suunniteltujen parvekkeidensa vuoksi.
Lallukan taiteilijakodin kulttuurihistoriallinen arvo Lallukan taiteilijakoti sijaitsee valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokitetulla Etu-Töölön alueella (Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993, Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt). Etu-Töölön kaupunginosan inventoinnissa (Kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnin kokonaistarkistus vv. 1990-1991) rakennus on arvotettu rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi.
Lallukan rakennus on asemakaavassa (1977) suojeltu merkinnällä so: ”Tontti, jolla oleva rakennus on historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.” Asemakaavan hyväksymisen jälkeen Etu-Töölön alue on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi ja kaupunginosa on inventoitu sekä rakennus arvotettu. Voimassa olevaa asemakaavaa voi pitää rakennussuojelun näkökulmasta vanhentuneena eikä se riittävästi turvaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä.
Juho ja Maria Lallukan taiteilijakodin kulttuurihistoriallinen arvo on merkittävä ja sillä on valtakunnallista arvoa. Lallukka on ollut Suomen eri alojen ansioituneimpien taiteilijoiden koti 75 vuoden ajan. Lallukan taiteilijakoti on eittämättä osa Suomen taiteiden ja taiteilijoiden historiaa. Rakennustaiteellisesti rakennus on yksi maamme funktionalistisen arkkitehtuurin merkittävimmistä kohteista, jonka sisätilojen säilyminen mahdollisimman autenttisena tulee taata.
Neuvottelu Lallukassa 12.8.2008
Museoviraston, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja rakennusvalvontaviraston sekä kaupunginmuseon edustajat osallistuivat 12.8.2008 Lallukan taiteilijakodissa pidettyyn asukkaiden kutsumaan neuvotteluun, jossa keskusteltiin yhden suuren asunnon (A 48) jakamisesta kahdeksi pieneksi asunnoksi ja muista tulevista korjauksista mm. ravintolan keittiö ja alkuperäisten ikkunoiden kunnostaminen.
Kuluvan vuoden elokuussa asunnon A 48 tilajärjestely oli säilynyt hyvin alkuperäisessä muodossaan. Myös 1930-luvun kiinteää sisustusta oli merkittävästi jäljellä: väliovet, takka, kiinteitä kaapistoja ja listoitukset. Olohuoneessa oli jäljellä alkuperäinen punainen linoleummatto mustine reunoineen. Vain asunnon keittiö ja kosteat tilat oli uudistettu. Asunnon jakamisella oli rakennuslupa. Asiasta ei ollut pyydetty kaupunginmuseon lausuntoa. Neuvottelun jälkeen museo sai tietoonsa, että työt oli aloitettu. Kaupunginmuseo dokumentoi asuntoa valokuvaamalla.
Tässä vaiheessa alkuperäinen kiinteä sisustus oli jo osittain tuhottu.
Neuvottelussa sekä kaupunginmuseo että Museovirasto korostivat rakennushistoriaselvityksen tekemisen tärkeyttä tulevien korjausten pohjatiedoiksi ja hyvää kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottavaa suunnittelua. Elokuun jälkeen rakennushistoriaselvitystä ei ole tehty
eikä tulevista korjauksista olla oltu yhteydessä kaupunginmuseoon. Rakennuksen ja sen sisätilojen säilyneisyyttä kokonaisuutena on vaikea tässä vaiheessa arvioida, koska rakennushistoriaselvitykseen kuuluvaa inventointia ei ole tehty.
Kaupunginmuseo viittaa opetusministeriön sisätilojen suojelua käsitelleen työryhmän muistioon vuodelta 2003. Siinä korostettiin, että rakennus on aina kokonaisuus, jonka merkitys ja arkkitehtoninen arvo muodostuu sen ulkoasusta, sisätilojen jäsentelystä sekä rakentamiskautta ja korjausvaiheita ilmentävistä yksityiskohdista ja materiaaleista. Työryhmä kiinnitti huomiota kaavoituksella tapahtuvan suojelun riittämättömiin keinoihin arvokkaiden sisätilojen turvaamisessa.
Jotta Lallukan taiteilijakodin ainutlaatuiset interiöörit säilyvät ja niiden korjaus tehtäisiin rakennuksen huomattavia kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, kaupunginmuseo näkee ainoaksi mahdollisuudeksi suojella rakennus rakennussuojelulain nojalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavasuojelu ei riittävällä tavalla takaa rakennuksen ja sen sisätilojen säilymistä.