Toimintakertomus 1999
Töölö-Seuran historiaa
Tuemme töölöläisiä yrittäjiä
Mielipide Meilahden sairaalan asemakaavan muutoksesta 1/2005
Kaupunkisuunnitteluvirastolle 18.1.2005
Töölö - Seuralla ei ole huomauttamista asemakaavan tavoitteisiin ja suunnittelun sisältöön. Mielestämme on hyvä, että sairaalatoiminnot saadaan tällä tavoin alueella keskitettyä ja terveydenhoitopalveluja kohennettua.
Mielipide Domus Academican kaavamuutoksen OAS:sta 1/2005
Kaupunkisuunnitteluvirastolle 18.1.2005
Töölö - Seuralla ei ole huomauttamista suunnittelun lähtökohtiin. On tarpeen ajanmukaistaa kaavallinen tilanne ennen odottavia rakennushankkeita ja mm. matkahuollon siirron johdosta.
Mielipide Kampin SAS-hotellin asemakaavamuutoksen OAS:sta 12/2004
Kaupunkisuunnitteluvirastolle 8.12.2004
Viite: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston kirje 28.10.2004
Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry esittää mielipiteenään asiasta seuraavaa:
Helsingin kaupunki, samoin kuin muutkin tahot ovat useissa asiakirjoissa esittäneet Helsingin synagogaa koskevia selviä ohjeita ja tavoitteita noudatettaviksi suunnittelussa. Ympäristöministeriö on 10.12. 2002 suojellut synagogan rakennussuojelulain perusteella.
Mielipide Lönkanin tontin asemakaavan muutoksesta 10/2004
Kaupunkisuunnitteluvirastolle 28.10.2004
Suunnittelun kohde
Töölön tori ja suunnittelun kohteena oleva puisto- ja julkisenrakennuksen kortteli on Taka-Töölön keskeisin ja vaikuttavin kaupunkikuvallinen elementti. Arvokas muotopuutarhamallinen puisto sekä monille töölöläisille historiallisesti ja symboliarvoiltaan merkittävä kotikirkko, Töölön kirkko, ovat Taka-Töölön identiteetin kulmakiviä. Alkuperäisessä asemakaavassa ollut julkisen rakennuksen tontti Topeliuksen ja Sandelsinkadun kulmauksessa ei aikanaan toteutunut kaavan laatijan suunnittelemalla tavalla. Myöhemmin 1950-luvulla rakennettu koulu siirrettiin katulinjasta tontin pohjoisreunaan häiritsevän lähelle kirkkorakennusta. Näin saatiin koululle valoisa pihamaa, mutta menetettiin kaupunkikuvallinen eheys. Töölöntorilta idästä katsoen ja viereisiltä kaduilta nähtynä koulun "takapiha" on arvokkaaseen ympäristöön sopimaton näkymä. Nyt käynnistyneen suunnitteluhankkeen kohdalla on tarkasteltava, voidaanko uudisrakennuksella todella kohentaa kaupunkikuvaa.
Muistutus Taivalsaaren asemakaavaehdotuksesta 9/2004
Töölö-Seura - Sällskapet Tölö ry:n muistutus Taivalsaaren asemakaavaehdotuksesta 10.9.2004
KAUPUNGINHALLITUKSELLE
Yleiskaava ja sen antamat lähtökohdat
Valtuuston viime vuoden lopulla hyväksymässä yleiskaavassa 2002 Taivalsaaren alue on merkitty virkistysalueeksi, kaupunkipuistoksi ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Sen ympärillä on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kokonaisuuksia, joiden huomioon ottaminen edellyttää tiettyjä rajoituksia. Taivalsaareen on osoitettu pieni rakentamisalue julkisille palveluille ja hallinnolle. Taivalsaareen ja Rajasaareen suunniteltu kerrosala oli yht. 30 000 krsm2, josta valtaosa sijoittui Rajasaareen. Rajasaaren väljyyden ja rakentamiseen paremmin sopivan ympäristön huomioon ottaen sinne voi sijoittaa rakennusmäärästä suurimman osan, n. 25 000 krsm2, jolloin Taivalsaaren osalle jää 5 000 krsm2.
Mielipide Jätkäsaaren osayleiskaavasta 3/2004
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle 18.3.2004
Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry toteaa mielipiteenään Jätkäsaaren osayleiskaavasta seuraavaa:
Jätkäsaaren alue on eräs merkittävimpiä ja sijainniltaan keskeisimpiä lähiajan asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Siksi alueen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin on panostettava. Edelleen on tärkeää, että alue rakennetaan laadullisesti korkeatasoiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi.
Mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta 2/2004
Töölö - Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta 16.2.2004
HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTO
Töölö - Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta
Nervanderin puistikon ympäristö Etu Töölön kaupunginosa on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Se rakennettiin ensimmäisen Suomessa järjestetyn asemakaavakilpailun tuloksena. Suunnittelun ideana oli itävaltalaisen arkkitehdin Camillo Sitte´n kaupunkisuunnittelun periaatteet, jotka korostivat vaihtelevia ja yllätyksellisiä näkymiä sekä rajattuja katu-, aukio- ja puistotiloja. Etu - Töölön samanaikaisesti ja tehokkaasti rakennetut umpikorttelit luovat arvostettuja katunäkymiä, joiden varrella olevat rakennukset on pyritty hoitamaan niiden kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot säilyttäen.