Kannanottoja

Kaupunkisuunnitteluvirastolle 28.10.2004

Suunnittelun kohde

Töölön tori ja suunnittelun kohteena oleva puisto- ja julkisenrakennuksen kortteli on Taka-Töölön keskeisin ja vaikuttavin kaupunkikuvallinen elementti. Arvokas muotopuutarhamallinen puisto sekä monille töölöläisille historiallisesti ja symboliarvoiltaan merkittävä kotikirkko, Töölön kirkko, ovat Taka-Töölön identiteetin kulmakiviä. Alkuperäisessä asemakaavassa ollut julkisen rakennuksen tontti Topeliuksen ja Sandelsinkadun kulmauksessa ei aikanaan toteutunut kaavan laatijan suunnittelemalla tavalla. Myöhemmin 1950-luvulla rakennettu koulu siirrettiin katulinjasta tontin pohjoisreunaan häiritsevän lähelle kirkkorakennusta. Näin saatiin koululle valoisa pihamaa, mutta menetettiin kaupunkikuvallinen eheys. Töölöntorilta idästä katsoen ja viereisiltä kaduilta nähtynä koulun "takapiha" on arvokkaaseen ympäristöön sopimaton näkymä. Nyt käynnistyneen suunnitteluhankkeen kohdalla on tarkasteltava, voidaanko uudisrakennuksella todella kohentaa kaupunkikuvaa.

Töölö-Seura - Sällskapet Tölö ry:n muistutus Taivalsaaren asemakaavaehdotuksesta 10.9.2004
 

KAUPUNGINHALLITUKSELLE

Yleiskaava ja sen antamat lähtökohdat

Valtuuston viime vuoden lopulla hyväksymässä yleiskaavassa 2002 Taivalsaaren alue on merkitty virkistysalueeksi, kaupunkipuistoksi ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Sen ympärillä on valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kokonaisuuksia, joiden huomioon ottaminen edellyttää tiettyjä rajoituksia. Taivalsaareen on osoitettu pieni rakentamisalue julkisille palveluille ja hallinnolle. Taivalsaareen ja Rajasaareen suunniteltu kerrosala oli yht. 30 000 krsm2, josta valtaosa sijoittui Rajasaareen. Rajasaaren väljyyden ja rakentamiseen paremmin sopivan ympäristön huomioon ottaen sinne voi sijoittaa rakennusmäärästä suurimman osan, n. 25 000 krsm2, jolloin Taivalsaaren osalle jää 5 000 krsm2.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle 18.3.2004

Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry toteaa mielipiteenään Jätkäsaaren osayleiskaavasta seuraavaa:

Jätkäsaaren alue on eräs merkittävimpiä ja sijainniltaan keskeisimpiä lähiajan asuntorakentamiskohteista Helsingissä. Siksi alueen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin on panostettava. Edelleen on tärkeää, että alue rakennetaan laadullisesti korkeatasoiseksi ja toiminnallisesti monipuoliseksi.

Töölö - Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta 16.2.2004
 
HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTO
 
Töölö - Seuran mielipide Nervanderin puistikon yleissuunnitelmasta
 
Nervanderin puistikon ympäristö Etu Töölön kaupunginosa on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Se rakennettiin ensimmäisen Suomessa järjestetyn asemakaavakilpailun tuloksena. Suunnittelun ideana oli itävaltalaisen arkkitehdin Camillo Sitte´n kaupunkisuunnittelun periaatteet, jotka korostivat vaihtelevia ja yllätyksellisiä näkymiä sekä rajattuja katu-, aukio- ja puistotiloja. Etu - Töölön samanaikaisesti ja tehokkaasti rakennetut umpikorttelit luovat arvostettuja katunäkymiä, joiden varrella olevat rakennukset on pyritty hoitamaan niiden kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot säilyttäen.

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolle 3.2.2004

Taivalsaaren asemakaavan muutoksen valmistelu

Töölö - Seura - Sällskapet Tölö ry on useaan otteeseen vaatinut, että uudesta asemakaavahankkeesta on laadittava nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alue oli mukana aiemmassa kaavahankkeessa, josta se kuitenkin rajattiin pois. Syynä lienee ollut tuolloin asukkaiden vahvasti erilainen näkemys suunnittelualueen pohjoisosasta ja nimenomaan Taivalsaareen kaavaillusta kylpylähotellihankkeesta. Edelleen ihmetystä herättää, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päätetty jättää kokonaan tekemättä. Tällainen menettely ei edistä myönteistä vuorovaikutusta asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä.

Kaupunkisuunnitteluvirastolle 15.01. 2004

Suunnittelun tavoitteet

Onko kaavoituksen alkaminen mainittu kaavoituskatsauksessa?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tavoitteet on ilmaistu kovin suppeasti - milloin osalliset voivat niistä tarkemmin keskustella?
Maankäytön periaatteena tulisi olla alueen kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä sen puistomaisen luonteen säilyttäminen.